ILONAn ölymppialaiset

Kevään korvilla joukko värikkäitä, äänekkäitä ja kilpailuhenkisiä tulkkeja ilmestyy leikkipuiston kupeeseen, mäkihyppytornin juurelle tai torin laitamille. Ensin juostaan päättömästi, sitten syödään keksejä suu täyteen ja vihelletään, kuljetaan ihmeelliset tötteröt naamalla tai heitellään paperilennokkeja. Sivullisista meno näyttää varmasti kummalliselta ja moni miettii, onko kyseessä isot polttarit vai miksi aikuisia ihmisiä noin lapsettaa. Polttareita ei ole tällä joukolla vielä vietetty, joten mistä kummasta tässä on kyse?

Keväällä 2012 ILONAn tulkit miettivät mukavaa yhteistä tekemistä työhyvinvoinnin merkeissä. Ideana oli, että pitkän talven jälkeen kokoonnutaan yhteen ja tehdään jotain kivaa. Erään työkeikan jälkeen kaksi tulkkia saivat idean urheilukilpailun järjestämisestä. Perinteiset 100 metrin juoksut ja seiväshypyt jätettiin sivuun ja suunnittelupöydälle nousivat lajit kuten lantiolta roikkuvan kynän saaminen limsapulloon ilman käsiä, välimatkojen arviointi esimerkiksi Kuopiosta Joensuuhun ja jollekin esineelle uusien käyttötarkoitusten keksiminen. Taisipa kananmunan kuljettaminen suussa olevassa lusikassa myös päätyä kilpailulajien joukkoon. Kilpailut nimettiin rehvakkaasti ILONAn ölymppialaisiksi, kilvoitteluareenaksi valikoitui Kuopionlahden alue ja tulevalle voittajalle varattiin palkinnoksi upea, tuunattu lierihattu. Idean keksineet tulkit saivat mukaansa vielä kolmannen innokkaan tulkin ja näin oli koossa ylintä päätäntävaltaa kilpailusuoritusten arvioinneissa käyttävä tuomarikolmikko.

Kilpailut saivat hyvän vastaanoton, sillä kevään 2012 jälkeen niitä on vietetty lähes joka vuosi. Kevät on todettu hyväksi ajankohdaksi, sillä silloin kilpailuhenkiset tulkit heräävät talven horroksestaan ja ovat täynnä taistelutahtoa ja voitonhimoa. Vaikka kilpailulajit ovat vuosi vuodelta mielikuvituksellisimpia ja edellisiä hassumpia, voitosta kilpaillaan tosissaan ja tuomaripeliä kritisoidaan. Tärkeintä kisailussa on kuitenkin yhdessäolo, itsensä likoon laittaminen ja leikkimieli. Kisan järjestäjät ja tuomarit vaihtuvat vuosittain, yleensä seuraavan vuoden järjestäjävuoron saa hän, joka nappaa halutun ykkössijan kulpailuissa ja hatun päähänsä. Halutessaan järjestäjä voi pyytää itselleen assistentteja, joiden kanssa juonia uusia kilpailulajeja. Kilvoitteluareenan päättää järjestäjä, Kuopion lisäksi ölymppialaiset ovat käväisseet Joensuussa, ja ensi vuonna kisailevia tulkkihavaintoja voi todennäköisesti tehdä Mikkelin suunnalla.

Tämän vuoden osalta ölymppialaiset on jälleen kisailtu, voittaja on kruunattu lierihatulla ja jälkipelit ja -puinnit ovat hiljentyneet. Mikäli törmäät tulevina vuosina äänekkääseen, sinne tänne ryntäilevään tulkkijoukkoon, tule ihmeessä moikkaamaan! Saatat päästä osaksi jännittävää ölymppiakilpailua, jonka voittaja ratkaistaan yleensä aivan viime metreillä.

Milla Kuusimäki

 

Joulu on taas… Jenni toivotteli edellisessä blogikirjoituksessa pimeneviä iltoja. Nyt marraskuun vesisateessa pimeys on synkimmillään. Valoa arkeen tuo lähestyvän joulun odotus. Joulukorttien askartelu on kiivaimmillaan, pipareita ja torttuja leivotaan ja kotia valmistellaan tulevia pyhiä varten. Tulkin työssä joulunalusaika on usein kiireistä, mutta mukavaa. Pääsemme nauttimaan joulun tunnelmasta työn kautta monin eri tavoin. Kalenterit täyttyvät pikkujouluista, jouluhartauksista ja muista joulunajan tapahtumista. Jouluaaton koittaessa on tulkki saattanut syödä jopa seitsemän jouluateriaa. Myös glögiä on maisteltu sen verran, että tulkki osaa ostaa omaan joulupöytäänsä maistuvimman merkin. Vaikka suurin osa tulkeista vetäytyy joulunpyhien ajaksi nauttimaan kuusen valoista, osa ILONAnkin tulkeista ahkeroi töiden parissa. Joulun tunnelmaan pääsee myös töissä, sillä radiosta voi kuunnella joulumusiikkia, ajellessa näkee ihmisten pihoissa ulkotulia, kynttilöitä ja jopa joulupukin. Tunnelma on rauhaisa. Kuopiossa järjestetään perinteisesti viittomakielinen puurojuhla Pohjois-Savon opistolla. Meille siitä on muodostunut osa jouluperinnettä. Jos puurojuhlaan ei pääse osallistumaan, tuntuu, että joulusta puuttuu jotain. Hienoa, että tällainen perinne on jatkunut jo pitkään ja taas parin viikon päästä pääsemme nauttimaan Ullan puurosta. Toivomme kaikille mukavaa joulunodotusta ja valkoista joulua! Katja ja Heli

Tulkin syksy sisustaen

 

Tulkin arki on tunnetusti säännöllisen epäsäännöllistä. Keikoilla käydään joskus hieman kauempana, joskus hieman lähempänä. Päivien pituus saattaa vaihdella tunnista yli kymmeneen tuntiin. Aina, lähes aina, keikoille lähdetään ja keikoilta palataan samaan tuttuun paikkaan. Kotiin.

Minä rakastan sisustamista. Varsinkin syksyisin pesänrakennusvietti on vallan huipussaan! Minä voisin vaihdella purnukoiden paikkoja päivästä toiseen ja etsiä ihanista pikku putiikeista lisää tärkeääkin tärkeämpiä sisustusjuttuja kotiimme. Kirpputoreilta löytöjen etsiminen, niin kaupungilla kuin netissäkin, on sata kertaa jännempää kuin Pokémon Go-pelin pelaaminen. Myös kierrättämisestä saa itselleen hyvän mielen, kaikkea ei onneksi tarvitse ostaa uutena. Suosittelen ainakin kuopiolaisia tutustumaan keskustan Citypörssi-kirpputoriin ja Punaisen Ristin pitämään Konttiin, ihania aarreaittoja! Myös maalausinnostus ja pieni tuunauskipinä on iskenyt minuun. Miten hienoa on sanoakaan, että ihan ite tein! Tarkkamarkka Vauhkonen säästää myös ison pennin kierrättämällä ja tuunaamalla.

Jokaisen on tärkeää löytää se oma juttu, jossa mieli rauhoittuu ja tekeminen on mielekästä. Työssä, jossa itse saa vaikuttaa omaan työaikaan, saattaa helposti mennä aina työ edellä. On siis tärkeää löytää kivoja harrastuksia ja tekemistä myös työn ulkopuolelle. Töissä vietetään iso osa päivästä ja loppuaika kuluu suurelta osin oman kodin seinien sisäpuolella. Siksi omasta kodista kannattaa pitää huolta ja tehdä siitä viihtyisä.

Joidenkin viisaiden ihmisten olen kuulleen sanovan, että kun koti ja ympäristö ovat levollisia, myös mieli lepää. Ihmekös kotona ollessa pieni sekasorto, myös hermot meinaa kiristellä nopeammin. Täysin omakohtainen kokemus. Vielä kun muistaisi laittaa aina tavarat oikeille paikoilleen, niin tuo levollinen ympäristö toteutuisi.

Usein ihmiset meinaavat panostaa erityisemmin ainoastaan juhlaan ja erityispäiviin. Sen pitäisi olla täysin päinvastaista. Arkeen tulisi panostaa erityisesti, koska sitä se elämä suurimmalta osin on.

Ihanaa syksyn alkua, kotoilua ja pimeneviä iltoja kaikille!

Jenni Vauhkonen

Kyllä täällä tarkenee, Mikkeli -30 ja Kajaani -31!

Ihanaa ILONAt ihanaa tai Ihanaa leijonat Ihanaa! Pakkanen paukkuu ja sähkömittarit rullaa, mutta Nuorten Leijonien edesottamusten seuraaminen ja jännittäminen toivat varmasti lämpöä niin Ilonien kuin monien muidenkin Suomalaisten koteihin. Monien arvostelema Kalakukkokaupungin oma poika ”Kasperi Lapanen”, muuttui lopulta Johtaja Kapaseksi ratkaisemalla jännittävän finaali-ottelun ja Maailman Mestaruuden Suomelle. Onnea ja menestystä tulevaan toivottaa ILONAn väki!

Itse seuraamme tai olemme pelanneet enemmän jalkapalloa ja pesäpalloa, mutta nyt täytyy myöntää, että tuli katsottua lähes kaikki Nuorten Leijonien ottelut, sillä jännitysnäytelmät toisensa perään sykähdyttivät myös Mikkelin ja Kajaanin suunnalla. Poikien taistelu ja yhteen hiileen puhaltaminen huokui lähes jokaisessa ottelussa ja lopulta se palkittiin parhaalla mahdollisella tavalla. Monia joukkuelajeja pelanneena, seurasimme todella innolla tuollaista yhtenäisyyttä. Jokaisella pelaajalla tuntui olevan oma roolinsa, jonka eteen tehtiin tinkimättömästi hommia. Oli rooli sitten ykkös-kakkos-kentän taiteilija tai neloskentän duunari, niin kukaan ei tuntunut valittavan vaan kaikki puhalsivat yhteen hiileen. Näin kylmän talven keskellä ja Suomen yleisessä tilanteessa monet voisivat ottaa mallia näistä Mestareista!

Leijonien edesottamuksista ja yhteishengestä pääsemme tulkkausalalla tapahtuvaan paritulkkaukseen ja muuhun tiimityöskentelyyn. Tulkkausalan kilpailutus tuntuu välillä vaikuttavan työskentelyyn niin, että myös kilpailu kentällä on erittäin kovaa, mikä ei aina ole lopputuloksen kannalta kenenkään eduksi. Monta kertaa viikossa tulkit ajelevat sinne tänne töiden perässä ja työskentelevät eri firmojen tulkkien kanssa sekä ovat yhteistyössä muiden työyhteisöjen työntekijöiden kanssa. Tulkkauksia ennen tulkit voivat olla yhteydessä toisiinsa ja sopivat työnjakoa valmistautumisessa ja yhteydenotossa näihin tuleviin tulkkauspaikkoihin. Kaikki tämä vaatii joustamista ja yhteen hiileen puhaltamista. Lopulta tulkkauksen alkaessa tulkkiparin saattaa tavata jopa ensimmäistä kertaa.Toinen tulkki voi olla erittäin kokenut ja toinen vasta-alkaja, mutta molemmat tuovat panoksensa omien kykyjensä rajoissa yhteiseen hyvän eteen.
– Nyt ja tässä hetkessä yhteistyönne pitäisi olla niin hyvää, että tulkkaus sujuu ja pystytte tukemaan toisianne niin, että asiakkaan asiat selviävät.

Joukkueurheilusta tuttu yhteispeli ja yhteistyö on siis tärkeä osa myös paritulkkausta. Joukkuelajissa yksin yrittäminen ja ainoastaan omiin taitoihin luottaminen vie sinua vain tietyn matkaa eteenpäin. Lopulta huomaat päässeesi umpikujaan ja tavoitteet eivät ole täyttyneet. Yksilölajeissa kyseinen taktiikka toimii, mutta joukkuelajit ovat luotu syystä: niitä ei voi pelata yksin. Voitteko kuvitella Lionel Messin taistelemassa yksin koko joukkuetta vastaan, ilman puolustajiaan tai maalivahtiaan? Tai entä jos pesäpallopelissä Sotkamon Jymyn Toni Kohonen pelaisi yksin lukkarina kun vastustaja löisi pallon joka kerta tyhjään kenttään?

Tulkkaukseen pätee samat säännöt. Yksin tulkatessa luotat itseesi ja käytät omia taitojasi sekä kykyjäsi. Kuitenkin, samalla tavalla kuin joukkuelajeilla, paritulkkauksellakin on syynsä: sitä ei voi tehdä yksin, nimikin sen jo kertoo. Voit kuvitella itsesi koko päivän kestävään 20-30 hengen kokoukseen, jossa vieressäsi on vain tyhjä tuoli. Tuoli, jolla pitäisi istua jatkuvasti tukeva ja auttava tulkkipari. Tällainen tilanne ei päättyisi hyvin kenenkään kannalta.

Tulkit yli firmarajojen mentaliteetilla saadaan laatu ja asiakastyytyväisyys pysymään korkealla. Vanha sanontakin sen tiesi: Jos haluat mennä kovaa, niin mene yksin. Jos haluat mennä pitkälle, mene yhdessä. Niin ne Suomen pojatkin kisoissa näyttivät ja menivät. Osa nuorista tuli Atlantin takaa kisoihin pelaaman yhdessä Suomen Mestiksessä pelaavien kaverien kanssa ja silti kenenkään ego tai oman tulevan varausvuoronumeron tavoittelu ei mennyt toisen edelle. Lopputuloksen kaikki tietää. Jos kerta nuoret pystyvät, niin miksi emme myös me aikuiset. Yhteen hiilen puhaltamisen tuomaa lämpöä kaikille!!
Juuso Kuronen & Juho Kiiski

Viisareita siirrellen kohti talvea

Kesä on jälleen kääntynyt syksyyn. Virallisesti syksy ja talviaika alkaa minulle aina siitä, kun kelloja siirretään talviaikaan. Jälleen tuo merkkipaalu on edessäpäin tulevana viikonloppuna kun lauantai sunnuntai välisenä yönä palataan niin sanottuun normaaliaikaan siirtämällä viisareita tunnilla taaksepäin.

Osalle ihmisistä kellonajan kanssa säätäminen tuottaa tuskaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Henkinen kipuilu saattaa johtua siitä, että tietää vuoden kylmimmän ja pimeimmän ajan olevan edessäpäin, tai pelko ja epävarmuus siitä ettei sunnuntai aamuna
herätyskello herätäkään oikeaan aikaan töihin lähtevällä. Onneksi nykyaikana digitaaliset laitteet siirtävät pääsääntöisesti itse itsensä yön aikana vastaamaan uutta aikaa, mutta eihän
sitä koskaan tiedä…

Fyysisenä oireena yleisimmin tulee unirytmin häiriintyminen kun sisäinen kello on vielä edellisessä ajassa. Vaikka tunnin muutos aikataulussa ja unessa saattaa tuntua pieneltä, kuitenkin fysiologiset rytmimme sopeutuvat hitaasti äkillisiin aikataulumuutoksiin, jolloin väsymys saattaa olla seurana seuraavan viikon ajan.

Tulkkien työ on kovinkin vaihtelevaa ja jatkuva epäsäännöllisyys työajoissa vaikuttaa useammalla muun muassa harrastuksiin ja siihen, ettei niihin välttämättä voida sitoutua niin paljon miten tahtoisi. Hiljainen päivä, työkalenteri ammottaa tyhjyyttään ja päätät lähteä käymään tunnin happihyppelyllä, mutta tuleekin yllättävä soitto työkeikalle juuri kun olit lähtemässä lenkkitamineissa ulos. Kuulostaako tutulle? Yllättävään tulkkaustoimeksiantoon mennään silloin kun soitto tulee ja liikkuminen sekä harrastukset jäävät odottamaan siihen hetkeen kun taas niille löytyy omaa aikaa.

Tulevan viisareiden siirtelyn ansiosta voisikin ajatella, että tulevana sunnuntaina sinulla on tunti lisää aikaa tehdä jotain mitä olet jo pitkään suunnitellut. Kenties tunti lisää aikaa harrastuksesi parissa, tunti enemmän aikaa perheen kanssa, lenkki ulkona syysilmassa tai uppoutua hyvän kirjan ääreen viltin alla tunnin pidempään. Rentoutuminen ja itsestään huolta pitäminen on tärkeää jokaiselle, stressin vähentyminen edistää työhyvinvointia sekä työssäjaksamista. Kellojen siirtämisen voi siis nähdä positiivisena asiana, joka kaikessa kamaluudessaan tuokin hyötyä. Pidetään itsestämme huolta ja selätetään mahdollinen kaamosväsymys.

Kannustankin jokaista kollegaani panostamaan itseensä hyvällä
omallatunnolla tulevana sunnuntaina yhden ylimääräisen tunnin ajan!
Because you are worth it! 😉

Jenna

Talvi 2015

Sää muuttui vihdoin pysyvästi kylmemmäksi, talvi tuli kunnolla. Jälleen luovuimme hellemekoista ja kaivoimme esiin varaston kätköistä viimeisetkin pakkaskeleihin sopivat vaatteet. Lämpimän kesän jälkeen syksyllä vain muutamakin pakkasaste tuntui niin kovin kylmältä. Keho ja mieli eivät ole vielä sopeutuneet kunnolla kylmään. Vaikka talvi ja pakkaset tulevat joka vuosi, vaatii lämpötilojen muutos meiltä aina aikaa sopeutua niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Kaikki ympärillämme muuttuu jatkuvasti, myös me itse muutumme, halusimme tai emme. Tietoisesti tai tiedottomasti ympäristömme muovaa meitä taukoamatta, erilaiset muutokset vaativat sopeutumista ja koettelevat sietokykyämme. Jatkuva muutos saattaa aiheuttaa ahdistusta ja huolta siitä, kuinka itse pysyy kaikissa käänteissä mukana. Ei riitä, että ehkä omassa henkilökohtaisessa elämässä pyyhältää muutoksen tuulet, vaan myös työrintama asettaa omat haasteensa. Myös me tulkit saamme työssämme osamme jatkuvasta muutoksesta, suurin ja merkittävin ”kiitos” siitä taitaa kuulua Kelalle.

Uusi kilpailutus, uudet säännöt, jatkuvasti muuttuvat ohjeistukset, vaihtuvat työtilanteet, muuttuva asiakaskunta ja vaihtelevat työmäärät aiheuttavat päivittäistä stressiä ja huolta huomisesta. Moni alalla työskentelevä sekä alalta pois siirtynyt tulkki voi var-masti allekirjoittaa edellä mainitun. Kuinka voi pitää itsensä koossa kaikessa tässä muutoksessa ja myllerryksessä, jossa olisi mukisematta vain sopeuduttava yllätyksiin? Osalla intohimo tulkkaustyötä kohtaan auttaa jaksamaan eteenpäin, osalla sisäinen palo viittomakieltä kohtaan kun taas jollakin työn monimuotoisuus on eteenpäin vievä voi-ma. Joku kokee, että työyhteisö auttaa jaksamaan, kun taas toisella pelkkä pankkitilin saldo motivoi työskentelyä. Jokaiselta alalla työskentelevältä tulkilta löytyy joku syy, miksi jaksaa työskennellä jatkuvan muutoksen keskellä.

Jo muinaisen antiikin kreikkalainen filosofi Herakleitos tiesi, että muutoksen maailmassa yksi asia on muuttumaton: taukoamaton muuttuminen. Kun tuon saman lauseen tiedostaa itsekin sekä sen ettei muutoksien kanssa ole yksin, on mieli jo rauhallisempi. Seuraavaksi kun muutos pelottaa ja ahdistaa, pue lämpimästi päälle ja mene kirpakkaan puhtaaseen ulkoilmaan, ota katse taivaalle ja hengitä syvään sisään, uloshengityksellä päästä irti huolesta, murheista ja stressistä, puhalla ne pois taivaalle. Vaikka ne eivät ehkä vielä kokonaan häviä, voit silti kokea hivenen kevyemmän olon, eikä pikku pakkanenkaan tunnu enää niin pahalta. Sopeutuminen on alkanut.

– Jenna Joutsenjärvi –

Tervetuloa syksy!

On jälleen se aika vuodesta, kun herätyskellon soittaessa ulkoa ei kajastakaan sitä ihanaa kesäistä valoa. Enää ei näy sitä valoa, joka herättää pahimmastakin unen pöhnästä. Sen sijaan klo 6.00 aamulla ulos katsottaessa vastassa onkin pimeyttä. Näyttäisi vakaasti siltä, että syksy on jälleen saapunut.
Internet on täynnä erilaisia sivustoja, jotka listaavat syysmasennuksen oireita ja neuvovat, kuinka siitä voi päästä eroon. Tämän tekstin tarkoituksena ei ole kuitenkaan listata kaikkia mahdollisia negatiivisia oireita, joita syksyn saapuminen voi meissä aiheuttaa. Eikös se yleensäkin ole niin, että ihminen vasta oirelistat läpi selattuaan, pystyy suurimman osan oireista itseensä liittämään? Jos et olisi koskaan lukenut listaa, et tunnistaisi itsessäsi varmasti puoliakaan listan oireista. Tämän tekstin tarkoituksena on nyt vastoin yleisiä käytänteitä, herättää meidät tuntemaan riemua tästä uudesta vuodenajasta. Milloin olet viimeksi katsellut listaa positiivista asioista ja huomannut, kuinka moni niistä on totta myös sinun kohdallasi? Nyt sinulla on mahdollisuus tehdä niin!
10 Syytä syysriemuun:
1. Harrastukset jatkuvat taas kesätaukojen jälkeen. Näet taas tuttuja ja ystäviä ja pääset tekemään asioita, joista pidät!
2. Tukalat helteet ovat takana ja on aika pukeutua ihaniin neuleisiin ja villapaitoihin! Unohtamatta niitä ihania kaulahuiveja, jotka sitovat yhteen kokonaisuuden kuin kokonaisuuden!
3. Puiden lehdet alkavat vaihtaa väriään ja kohta silmiä hivelevä ruska valtaa puuston!
4. Pimeyden tullessa on aika kaivaa kaapeista kaikki ne ihanat kynttilät ja vuorata asunto niillä!
5. Saa taas pukea jalkaansa villasukat, ja jos käsityöt ovat lähellä sydäntä, kaivaa kutimet esille ja alkaa neuloa vaikka joululahjavillasukkia!
6. Jos asunnossasi on sauna, sen lämpö hivelee syksyllä ihan eri tavalla kuin menneeseen kesäaikaan.
7. Jos syksy on kovin sateinen, saa ottaa käyttöön ne ihanat värikkäät, kanssaliikkujia piristävät kumisaappaat ja nauttia kuivista jaloista!
8. Oletko teen ystävä? Kesällä se tee ei vaan maistu niin hyvältä, kuin pimeänä syksyiltana viltin alle kynttilän valossa käpertyneenä.
9. Jos töiden jälkeen tosiaan on pimeää ja sataa vettä, voi syksyllä hyvällä syyllä välillä jäädä myös sisälle ilman tunnontuskia väliin jääneestä iltalenkistä. Kunhan et vaihda lenkkiä löhöilyyn joka ilta!
10. Jos omistat takan, mikä olisi pimeänä syysiltana mukavampaa, kuin ottaa oma kulta kainaloon ja katsella takassa lepattavaa tulta?

Ei syksy sittenkään taida olla hullumpi vuodenaika? Tietysti voit myös huomata tätä listaa lukiessasi, että mikään näistä kohdista ei vaan kolahda sinuun. Tällöin on hyvä myöntää itselleen, että et vain ole syksyihmisiä ja sillä selvä. Ehkä lyhyt ulkomaanmatka keskellä syksyä saa sinut kestämään tämän vuodenajan läpi? Tai ehkä ajatus lähenevästä joulusta pitää sinut syksyn ajan liikkeellä? Kun käytät hetken keskittymistäsi positiivisten asioiden ajattelemiseen niiden ainaisten negatiivisten sijasta, saatat yllättäen huomata löytäväsi jokaisesta vuodenajasta ja päivästä jotain nautittavaa!

Ihanaa syksyä!

Toivottelee Minna

Meillä töitä tehhään ilolla ja ilimeellä!

(eli juur alakanneen ja jo vähän pitempään töitä tehneen tulkin ajatuksia työelämästä)

Jos tulkin työtä pitäisi kuvata yhdellä sanalla, tulisi ensimmäiseksi mieleen vaihtelevuus. Kahta samanlaista työpäivää ei ole, sen takaa tilanteiden, asiakkaiden, tulkkaustapojen ja työkavereiden monipuolisuus.

Välillä on ihanaa kun töissä pääsee saunomaan, ulkoilemaan, syömään perunamuusia ja juomaan kahvia. Joskus taas työn teko vaatii rautaista peppua ja keskittymiskykyä useaksi tunniksi. Joskus auton akselin mutterin sylinterin nesteet ovat tyhjentyneet, eikä viittomavarasto ja ymmärrys meinaa riittää. Toisinaan taas pääsee tulkkaamaan itselleen tuttua asiaa, vaikkapa talon ostoa, kun juuri on itse käynyt läpi saman. Joskus pelkkä konemaisena tulkkina toimiminen ei ole tilanteen sujuvuuden kannalta oikea ratkaisu, vaan sitä kuuluisaa maalaisjärkeä on ihan sallittua käyttää. Jo alkuvuosien työkokemuksella voi huomata, että ”työäly” kehittyy työtä tehdessä.

Tuntityöntekijänä oman työajan hallinta on joustavaa ja kalenteria voi pitää auki itselle sopivalla tavalla. Toiset tulkit tykkäävät hoitaa työt virka-aikaan, kun taas toisille sopii paremmin vaihtelevat työajat. Lyhyet ja pidemmätkin vapaat ovat helposti sovittavissa. Tämän takia ei tarvitse luopua omista harrastuksista ja muista menoista. Blogin kirjoittajilla harrastukset eivät ole tiettyihin kellon aikoihin sidottuja, mutta työaikojen joustavuus mahdollistaa salilla käynnin ja lenkkeilyn vallan mainiosti! Toki on myös sellaisia työpäiviä, jonka jälkeen sohva ja televisio houkuttelevat kummasti ja urheilu jää sikseen..

Tulkkaustilanteissa vaadittavat taidot vaihtelevat suuresti ja joskus olisi täysin pulassa ilman työparina toimivaa tulkkia. Vasta-alkajana seuraa mielellään pitkään kentällä olleiden kollegoiden työtä ja imee sienen lailla erilaisia toimintatapoja ja tulkkausratkaisuja. Valitettavasti tilanteen hallintaa ei voi vieressä istumalla omiin sormiin saada, vaan se kehittyy ainoastaan yrittämisen ja erehdyksen kautta. Monen erehdyksen.

Perinteisen mallin mukaan tulkki on hajuton, mauton ja ennen kaikkea näkymätön. Tulkki soluttautuu tilanteeseen ja mukautuu harmaimpaankin tapettiin. Onneksi tämä vanha viisaus ei enää pidä paikkaansa. Toki tulkin tulee tehdä töitä tietyn toimintamallin mukaan, mutta kaikkien ei kuitenkaan tarvitse olla samasta puusta veistettyjä. Yksilöllisyyttä ja persoonallisuutta ei pyydetä jättämään takin kanssa narikkaan, vaan se nähdään voimavarana. On rikkaus, että kaikki tulkit ovat persoonia, joilla on erilaiset taustat, sillä työparina erilaisuudet täydentävät toistensa osaamista. Tulkkauksen laadun lisäksi tulkkien persoonallisuus on mahtavaa myös toisesta syystä. Nimittäin työpäivien todellinen rikkaus on kollegat, joiden kanssa ei aika käy koskaan pitkäksi.

Maria Salo

Viittomakielen tulkkien ammattieettisten sääntöjen päivittämiselle on tarvetta

Viittomakielen tulkkien ammattieettisiä sääntöjä tulisi päivittää. Viittomakielen tulkit kohtaavat työssään sellaisia ikääntyviä ja syrjäytyneitä asiakkaista, joiden kanssa toimiessaan tulkit joutuvat pohtimaan ammattieettisiä sääntöjen noudattamista sekä ammatillista rooliaan tulkkina. Tätä mieltä ovat Reeta Ahosilta ja Katja Honkaselkä, jotka tutkivat ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään tulkkien työssään kohtaamia ongelmia. Opinnäytetyö valmistui marraskuussa 2012.

Opinnäytetyössään Ahosilta ja Honkaselkä haastattelivat kuopiolaisen viittomakielialan palveluntuottajan TulkkausILONA Oy:n 13:a viittomakielen tulkkia. Haastattelussa tulkeilta kysyttiin muun muassa millaisia asiakkaan käytökseen tai olemukseen liittyviä ongelmia tai haasteita he ovat kohdanneet työssään. Haastatteluista saatujen vastausten perusteella Ahosilta ja Honkaselkä saivat selville, että lähes jokainen TulkkausILONAn viittomakielentulkki on kohdannut ongelmia ikääntyneiden ja syrjäytyneiden asiakkaiden kanssa työssään. Suurimpana ongelmana tulkit näkivät kielelliset ongelmat tulkkauksessa, jossa asiakas ei ymmärrä tulkkia tai tulkki ei ymmärrä asiakasta. Ongelmana nähtiin myös se, että asiakas ei tiedä kuinka yhteiskunnan eri palvelurakenteissa toimitaan.

Tulkkaustilanteissa koettujen kielellisten ongelmien syynä on Ahosillan ja Honkaselän opinnäytetyön mukaan iäkkään asiakkaan nuorena kokema oralismi. Tämän puheeseen pohjautuvan menetelmän, sekä viittomakielen käytön kieltämisen aikakauden vuoksi, useat iäkkäät kuurot ovat jääneet ilman viittomakielen taitoa. Kielelliset puutteet ovat vaikuttaneet myös iäkkäiden asiakkaiden muusta yhteiskunnasta syrjäytymiseen. Lisäksi syrjäytymistä ovat aiheuttaneet opinnäytetyön tekijöiden mukaan asiakkaiden syrjäinen asuinpaikka, josta on huonot kulkuyhteydet.

Opinnäytetyössään Ahosilta ja Honkaselkä pohtivat tulkkien työssään kokemaa epävarmuutta. Työn tekijöiden mukaan ammattieettisten sääntöjen päivittämisellä annettaisiin tulkeille ”virallinen lupa” toimia asiakkaalle parhaiten sopivalla tavalla. Tällöin tulkkien ei tarvitse miettiä, toimivatko he iäkkäiden ja syrjäytyneiden asiakkaiden kanssa ammattieettisten sääntöjen vastaisesti. Ammattieettisten sääntöjen päivittäminen toisi varmuutta tulkin työhön ja tulkit voisivat keskittyä työhönsä paremmin.

Ahosilta ja Honkaselkä ehdottavat opinnäytetyössään viittomakielen tulkkien ammattieettisiin sääntöihin kahta lisäystä esimerkiksi seuraavalla tavalla; ”Tulkki huomioi työssään asiakkaan kielitaidon tason sekä yhteiskunnassa toimimisen tason” sekä ”Tulkki tukee asiakkaan yhteiskuntaan osallistumista toimimalla yhteistyössä muiden asiakkaan kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa”. Tällaisilla lisäyksillä saataisiin eettiset säännöt vastaamaan tämän päivän viittomakielen tulkin työn arkea, Ahosilta ja Honkaselkä pohtivat.

Laatutyötä TulkkausILONAssa

Olen neljännen vuosikurssin opiskelija Kuopion Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Kevättalvella 2011 tartuin mahdollisuuteen tuottaa opinnäytetyöni osaksi TulkkausILONA:n laatukäsikirjaa. Olin innoissani, sillä toiveeni aidosti ajankohtaisesta ja työelämää hyödyttävästä opinnäytetyön aiheesta toteutui. Myöhemmin saman vuoden syksyllä aloitin istumalihaksiani vahvistaneen puurtamisen.

Opinnäytetyön näkökulmana on viittomakielentulkkien hyvinvointi ja sen tukeminen TulkkausILONA Oy:ssä. Haastattelin helmikuussa TulkkausILONA:n kolmea neljästä yrittäjästä, minkä pohjalta kuvasin palveluntuottajan käytännöntapoja tukea työntekijöitään. Koska jatkuvasti muuttuvalla alalla kehittyminen on ensisijaisen tärkeää, kysyin myös, miten tukemisen tapoja on tarkoitus kehittää. Lisäksi selvitin, millaisen yhteyden yrittäjät kokivat vallitsevan tulkkien hyvinvoinnin ja laadukkaan palvelun välillä.

Yrittäjien mukaan TulkkausILONA:n palvelun laatu perustuu ammattitaitoisille tulkeille ja kokemukselle. Heidän mielestään tulkkien hyvinvointi näkyy tulkkien tavassa tuottaa palvelua ja heidän hyvinvointinsa mahdollistaa palvelun tuottamisen. Haastateltavat kertoivat, että TulkkausILONA:n tärkeimmät tavat tukea tulkkien hyvinvointia liittyivät tulkkien perustyöskentelyn tukemiseen, osaamisen arviointiin ja kehittämiseen sekä työyhteisön toimivuuden edistämiseen.

Yrittäjät totesivat, että perustyöskentelyn tukeminen toteutetaan esimerkiksi sisäisellä välityksellä, missä tulkkien työpäivät rationalisoidaan pituudeltaan ja sisällöltään tulkille mahdollisimman sopivaksi. Sisäisessä välityksessä myös helpotetaan tulkin perustyöskentelyä tekemällä tilaukseen liittyviä tarkennuksia ja hankkimalla etukäteismateriaalia tulkille. Perustyöskentelyn tukemiseen kuului myös tulkkien pitkäaikaisen työssäjaksamisen huomioiminen erilaisin keinoin.

Yrittäjien mukaan työntekijöiden osaamista kehitetään TulkkausILONA:ssa riittävän haastavilla työtehtävillä sekä paritulkkauksilla, missä tulkit saavat toisiltaan tukea ja oppia. Haastateltavat myös suhtautuivat työntekijöiden kouluttautumiseen positiivisesti ja arvostivat halua kehittää itseään. Työntekijöiden osaamista arvioidaan seuraamalla heidän tulkkaustaan ja arviointia kehitetään yhteistyössä Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa.

Toimivassa työyhteisössä korostui yrittäjien mielestä sekä koko työyhteisön sisäinen että työnantajien ja työntekijöiden vastavuoroinen avoimuus ja luottamus. Työyhteisön toimivuutta edistetään muun muassa kuukausittaisilla tulkkipalavereilla ja yhteisellä vapaa-ajan toiminnalla. Tulevaisuudessa TulkkausILONA:n tulkkien hyvinvoinnin tukemisen tapoja tullaan kehittämään ensisijaisesti keskittymällä tulkkien yhteneväisiin toimintatapoihin.

Näiden monien tutkimustulosten pohjalta tuotin TulkkausILONA:lle opinnäytetyön produktina osan laatukäsikirjaa. Osan nimeksi tuli LaatuILONA ja henkilöstön hyvinvointi. TulkkausILONA:ssa yrittäjien mukaan laatukäsikirjalla on tärkeä merkitys ja nyt tuotostani voi käyttää esimerkiksi tulkkien perehdyttämisessä. TulkkausILONA:n laatutyö tulee jatkumaan tulevaisuudessa.

Nyt opintoni ovat loppusuoralla ja sivumäärältään pienoisromaania muistuttava opinnäytteeni on hyväksytty oppilaitoksen arvioitavaksi. Kaunis kiitos kajahtaa TulkkausILONA:n rempseille ja rautaisen asiantunteville yrittäjille, joiden kanssa on ollut ILO työskennellä. Opinnäytetyö on tähänastisen elämäni suurin tuottamani kirjallinen työ ja oppimiskokemuksena se on ollut minulle korvaamattoman arvokas. Olen iloinen, että viimeistään nyt, tulkkauspalvelun Kelalle siirtymisen myötä, laatutyö on rantautunut myös viittomakielialalle ja uskoisin sen laskeneen ankkurinsa pysyvästi. Laatutyön kautta on mahdollista havahtua pohtimaan, mitä se laatu loppujen lopuksi tarkoittaakaan…

Myötätuulta purjeisiin toivottaa
Hilla Eronen

Lue opinnäytetyö kokonaisuudessaan tästä.